{"id":4703,"date":"2024-01-07T20:56:57","date_gmt":"2024-01-07T18:56:57","guid":{"rendered":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/?page_id=4703"},"modified":"2025-04-02T08:51:36","modified_gmt":"2025-04-02T05:51:36","slug":"sattumuksia_","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/?page_id=4703","title":{"rendered":"Sattumuksia"},"content":{"rendered":"\n

SATTUMUKSIA MAAPALLON ERI KULMILTA 1958-2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1958.08.03 ROVAJ\u00c4RVELL\u00c4 VERI PULPPUSI<\/strong>
Ounasvaaran Hiihtoseura j\u00e4rjesti kv. suunnistuskisat Rovaj\u00e4rvell\u00e4, tykist\u00f6n harjoituskeskuksessa. Kilpailin H16-sarjassa (15 v.). Pienen pummailun j\u00e4lkeen sain ykk\u00f6srastin rastilipun n\u00e4kyviin. Juuri ennen leimausta kaaduin, jolloin keppi meni vasempaan k\u00e4mmeneen niin syv\u00e4lle kuin mahdollista, mutta ei l\u00e4pi. K\u00e4mmeneen tuli \u201dpaksun\u201d kepin ment\u00e4v\u00e4 aukko, josta veri alkoi \u201dpulputa iloisesti\u201d. Siit\u00e4 huolimatta ei tullut mieleenk\u00e4\u00e4n keskeytt\u00e4\u00e4… tulla nyt Kemij\u00e4rvelle asti keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n… koura vaaka-asennossa puristaen jatkoin kisaa rastit kiert\u00e4en maaliin saakka. Onnekseni oltiin sotilasharjoitusalueella, jossa oli oikea ensiapuasema. Lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n oleva aukko tikattiin ja verenvuoto tyrehtyi. Muistona ko. tapaturmasta on viel\u00e4kin arpi k\u00e4mmeness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1959.07.04-05 NUKAHDIN MAKUUPUSSIIN TIEN VARRESSA<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asuin Kemin mlk:ssa. L\u00e4hdin (16 v.), yksin, kansallisiin suunnistuskisoihin Kajaaniin. Ensin junalla Ouluun. Sitten oli tarkoitus liftata Oulusta Kajaaniin, teltta ja makuupussi mukana. Ajattelin, ett\u00e4 ehdin ennen y\u00f6t\u00e4 perille. Liikenne olikin hiljaista lauantai-iltana. P\u00e4\u00e4sin kuitenkin liftill\u00e4 puolen v\u00e4lin seutuville, mutta sitten liikenne loppui kokonaan. Odottelin ja odottelin, mutta ei auton autoa. Menin makuupussiin, johon sitten nukahdinkin. Her\u00e4sin vasta aamulla ja totesin, ett\u00e4 en taida ehti\u00e4 en\u00e4\u00e4 kisoihin. Sain kuitenkin kyydin ja onneksi kisat olivat saman tien varressa. My\u00f6h\u00e4styin l\u00e4hd\u00f6st\u00e4ni toista tuntia. Suunnistin pitk\u00e4n matkan l\u00e4pi hyv\u00e4ksytysti. Kotiinpaluu junalla.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1964.08.09 KARKKILAN PIIKKILANKA<\/strong>
Suunnistin kansalliset kisat, miesten p\u00e4\u00e4sarjassa, Porin tien varrella Forssan ja Karkkilan v\u00e4lill\u00e4, l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Karkkilaa. Tuolloin 60-luvulla suunnistettiin aivan yleisesti lyhyill\u00e4 juoksuhousuilla. Juoksin piikkilankaan heti alkumatkasta. Kiire oli. En ehtinyt sen enemp\u00e4\u00e4 jalkaani katsella. Olihan noin sattunut joskus ennenkin. Olin juossut jo useita kilometrej\u00e4 ja l\u00e4hestyin seiskarastia. Vasen jalka tuntui vahvan puutuneelta. Pakko oli pys\u00e4hty\u00e4 ja katsella, ett\u00e4 mit\u00e4… Huh ! Huh ! Mik\u00e4 n\u00e4kym\u00e4. Vasemman s\u00e4\u00e4ren etuosassa, keskell\u00e4 oli ammottava aukko, sen reunat lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n, luu n\u00e4kyi ja verta vuoti enemm\u00e4n kuin tarpeeksi. Ainoa vaihtoehto oli keskeytt\u00e4minen. Selkeit\u00e4 paikkoja, kasvustoa varoen, maaliin, jossa ensiapu eli puhdistus ja suojaus. Asuin tuolloin Helsingiss\u00e4, joten suoraan T\u00f6\u00f6l\u00f6n ensiapuun, jossa isohko aukko tikattiin umpeen. Oppia ik\u00e4 kaikki?<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1966.07.10 K\u00c4DET RISTIIN EKA KERRAN<\/strong>
Euroopan ja maailman suunnistusturneeni alkoivat suunnistuslegenda Peo Bengtssonin, v. 1966, j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopan kilpailuturneesta. Olin turneella ainoana suomalaisena.
Olimme ylt\u00e4neet Sveitsin Luganoon(l\u00e4helle Italian rajaa). Takana yhdeks\u00e4n(9) kilpailua(my\u00f6s Luganon seudun kaksi kisaa), joka p\u00e4iv\u00e4 viidess\u00e4 maassa, ja edess\u00e4 seuraavana kv. kisat Bernin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Liikuimme henkil\u00f6autoilla. Itse olin \u201dhyp\u00e4nnyt\u201d Tukholmassa huippusuunnistaja Bj\u00f6rn Ekblomin kyytiin. Bj\u00f6rnin auto joutui Luganossa korjaamolle. P\u00e4\u00e4sin ruotsalaisen suunnistajan Laila Starkin kanssa Sveitsin huippusuunnistaja Walter Deppin kyytiin kohti Berni\u00e4. Tuolloin St Gotthardin solaa ajettiin paljolti teit\u00e4, jotka olivat hyvinkin mutkikkaita, paljolti ilman kaiteita, monin paikoin niin kapeita, ett\u00e4 h\u00e4din tuskin ohitus oli mahdollista (ja mink\u00e4kokoisia autoja tulee vastaan), toisessa reunassa jopa satojen metrien pudotus ja toisessa kalliosein\u00e4. Istuimme Laila kanssa takapenkill\u00e4. En tied\u00e4 halusiko Walter, muuten hauska mies, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille jotain, mutta vauhti oli moneen otteeseen jopa 60 km\/h, vaikka tien\u00e4kyvyys oli \u201dolematon\u201d. Meit\u00e4 pelotti tosissaan. Itse olin varma, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 menolla emme yksinkertaisesti voi pysy\u00e4 tiell\u00e4 suistumatta rotkoon. Laitoin k\u00e4det ristiin, rukoilin ja valmistauduin pahimpaan. En viel\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00e4 mill\u00e4 ilveell\u00e4 Depp selvitti n\u00e4m\u00e4 solatiet ja p\u00e4\u00e4simme hengiss\u00e4 paremmille autoteille. Viel\u00e4kin puisattaa…mutta niin vain turneen kisat jatkuivat!<\/p>\n\n\n\n

——-<\/strong><\/span><\/p>\n\n\n\n

1966.10.16 \u2192 23 MIKKELIN 2PNK, SM-PIIKKI JA P\u00d6LJYYDEN HUIPPU<\/strong>
Perinteinen kahden peninkulman kansallinen suunnistus k\u00e4ytiin Mikkeliss\u00e4. Olin matkassa Siitosen Paulin kanssa. Paulin kanssa, kaksin, reissattiin monissa kisoissa. T\u00e4m\u00e4n suunnistusmaratonin oli viime vuosina voittanut mm. Euroopan mestari Erkki Kohvakka nelj\u00e4 kertaa. Mukana oli my\u00f6s mestarihiiht\u00e4ji\u00e4 kuten Kalevi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Arto Tiainen, Heimo Himanen, maratoonari Paavo Pystynen, my\u00f6hemmin lentopalloguruna tunnettu Reino Kosonen, hisu-maailmanmestari Olavi Svanberg jne. Kaikki meni osaltani niin kuin piti ja voitin kilpailun. Kun juoksukin kulki odotukset viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 Paimiossa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle SM-piikille \u201dkuumenivat\u201d. K\u00e4vin v\u00e4liviikolla mm. kahdella kahden tunnin pitk\u00e4ll\u00e4 lenkill\u00e4 eik\u00e4 vauhti ollut laahustamista. SM-piikin startti koitti. Kaikki k\u00e4vi heti alkumatkasti selv\u00e4ksi. Jalat olivat poikki, lihakset v\u00e4syneet, juoksu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeata ja mies masentunut. Ainoa j\u00e4rkevyys oli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 matka kesken ensimm\u00e4isen lenkin, 13 km:n ja 8. rastin, j\u00e4lkeen. J\u00e4lkeenp\u00e4in todeten onhan niit\u00e4 p\u00f6ljyyksi\u00e4 el\u00e4m\u00e4n varrella muulloinkin kohdallani tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1968.07.07 JATKUVA HELLE JA GRAZIN VIINI<\/strong>
T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyseess\u00e4 oli \u201dmaailman suunnistusl\u00e4hettil\u00e4s\u201d Bengtssonin It\u00e4-Euroopan suunnistusturnee. Kilpailin miesten p\u00e4\u00e4sarjassa. Kisoja joka p\u00e4iv\u00e4 kahden viikon ajan seitsem\u00e4ss\u00e4 maassa. Hellett\u00e4 riitti, 30 asteen molemmin puolin ja suunnistusmatkat n. 7\u201312 km rankoissa maastoissa. Olimme kilpailleet viikon ja poikkesimme l\u00e4nness\u00e4 eli It\u00e4vallassa pari kisaa, joista toinen It\u00e4vallan mestaruuskisat Leipnitzissa noin 40 km Grazista etel\u00e4\u00e4n. Oli muuten TV kin paikalla. P\u00e4\u00e4sarjan matka 12.8 km ja l\u00e4mp\u00f6tila 35 astetta! Olin tuolloin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, mutta kova ja jatkuva helle oli \u201dsy\u00f6nyt\u201d miest\u00e4. Niinp\u00e4 Grazin kisaradan puoliv\u00e4lin nousussa menin lopullisesti poikki. En jaksanut yl\u00f6s edes k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ei auttanut kuin istua tovi ja todeta, ett\u00e4 kontaten, k\u00e4vellen tai liftaten kisakeskukseen. L\u00e4hdin, hitaasti, k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Satuin talon kohdalle. Onneksi is\u00e4nt\u00e4 oli pihalla. Kysyin, olisiko Teill\u00e4 antaa hiukan vett\u00e4? Mies meni sis\u00e4\u00e4n, tuli kannun kanssa pihalle ja kysyi; \u201dK\u00e4visik\u00f6 kotiviini\u201d? No, enh\u00e4n min\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa voinut kielt\u00e4yty\u00e4, kunhan nyt juomista saa. Juotuani eka mukin is\u00e4nt\u00e4 tarjosi toisen. Tunsin, ett\u00e4 nyt on jo nestett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ja tuntuu selv\u00e4sti muutenkin. \u201dSopisiko viel\u00e4 yksi?\u201d No, jos is\u00e4nt\u00e4 on noin kohtelias, niin ep\u00e4kohteliastahan olisi ollut kielt\u00e4yty\u00e4. Kiitin ja, hiukan muissa maailmoissa totaalisammumisen ja kolmen \u201dvahvan drinkin\u201d j\u00e4lkeen, l\u00e4hdin tien varteen. Tulipahan mukava olo. P\u00e4\u00e4sin liftill\u00e4 kisakeskukseen. Siell\u00e4 pumppukaivon alle istumaan. Kaverini pumppasi 15 minuuttia kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 p\u00e4\u00e4lleni\u2026.eik\u00e4 tuntunut miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1975.09.24 RAJALLE NORJASSA<\/strong>
Nuorten suunnistusmaajoukkue oli harjoittelemassa nuorten PM-kisoja-1976 varten. Samalla oteltiin maaottelu Norjaa ja Ruotsin kanssa. Olin joukkueen yhten\u00e4 valmentaja\/huoltajana. Paluumatkalla kotiin bussimme pys\u00e4htyi Norjan ja Ruotsin rajalla, jossa pidimme tauon. Olin muistaakseni sis\u00e4tiloissa. Tovin j\u00e4lkeen tulin ulos, ei n\u00e4kynyt ryhm\u00e4\u00e4mme eik\u00e4 bussia. Joukkue l\u00e4hti, min\u00e4 j\u00e4in. Bussin ajettua reilut kymmenen kilometri\u00e4 joku onneksi huomasi, ett\u00e4 Rapakko puuttui kyydist\u00e4. Ei muuta kuin rajalle takaisin…. Bussin paluu helpotti kovasti kotimatkaani…ja porukalla oli hauskaa.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/strong><\/span><\/p>\n\n\n\n

1981.09.05 EUROOPAN MESTARIN RINNETAITO H\u00c4MM\u00c4STYTTI<\/strong>
Aikanaan, kun p\u00e4\u00e4sarjojen MM-kisat j\u00e4rjestettiin joka toinen vuosi k\u00e4vin niit\u00e4 seuraamassa 15 kertaa per\u00e4kk\u00e4in. Pari kertaa my\u00f6s suunnistuslegenda, Euroopan mestari(Sveitsiss\u00e4 1964) Erkki Kohvakan(vaimoineen) seurassa. Niin my\u00f6s Sveitsin MM-kisoja 1981. Tuolloin MM-kullan voitti toistamiseen nuori superhuippu Norjan \u00d6yvin Thon. Fyysisesti ja taidollisesti tosi vaativan radan, 14.1 km \u00d6yvin selvitti ajassa 1.30.05. Tuolloin MM-pitk\u00e4n matkan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4timme, taisi olla Erkin ehdotus, ett\u00e4 l\u00e4hdemme huomenna, Kohvakka, Rolf Koskinen(PM-kulta 1963) ja min\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n miesten MM-radan. Jokainen meist\u00e4 oli k\u00e4velykunnossa ja Rollella lis\u00e4ksi kolarivammat. N\u00e4in ollen tiesimme, ett\u00e4 rankkaa tulee olemaan varsinkin suurien rinteiden kanssa. Jo kolmen rastin j\u00e4lkeen Rollen oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kesken. Me jatkoimme Erkin kanssa haastavien rinteiden taivaltamista. Vaikka Kohvakka ei ollut ollut pitk\u00e4\u00e4n aikaan suunnistuksen kanssa tekemisiss\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stelin savolaispojan k\u00e4yr\u00e4suunnistusta ja k\u00e4yrien tulkintakyky\u00e4. Se oli mestarillista ja Erkille \u201dautomaattisen\u201d helppoa. Siin\u00e4 varmaan yksi vahvuus, joka vei aikanaan h\u00e4net aikanaan EM-kultaan juuri Sveitsiss\u00e4?- Yleisestih\u00e4n on aina tiedetty, varsinkin monien SM-y\u00f6voittojen osalta, Erkin huipputarkka suunnassakulkutaito erityisesti pimeill\u00e4 ja pitkill\u00e4 rastiv\u00e4leill\u00e4. Sinnikk\u00e4\u00e4sti nauttien kiersimme koko MM-81-radan ja aikaakaan ei kulunut kuin alle kaksi kertaa maailmanmestarin voittoaika.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/strong><\/span><\/p>\n\n\n\n

1996.012.31 SAO PAOLON UUDENVUODEN JUOKSU.<\/strong>
Olin ensimm\u00e4isen kerran Etel\u00e4-Amerikan suunnistusturneella (Bengtssonin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 tietysti). Samalla reissulla osallistuimme my\u00f6s maailman kuuluisimpaan uuden vuoden juoksuun Brasilian Sao Paolossa. Matka on 15 km, josta ensimm\u00e4inen puolikas laskuvoittoista ja toinen puolikas vastaavasti rankkaa nousua. Kotimaassa muutama on kysynyt menestyst\u00e4 ko. Juoksussa. Miten siin\u00e4 voi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4, kun kaikki kenialaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4\u00e4n eturivist\u00e4. V\u00e4liss\u00e4 tuhansia juoksijoita ja meik\u00e4l\u00e4inen viimeisess\u00e4 l\u00e4ht\u00f6riviss\u00e4. Jo liikkeellep\u00e4\u00e4seminenkin sielt\u00e4 vaati aikansa. Kyll\u00e4h\u00e4n min\u00e4 muuten…<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1997.05.? KUN HAKU-VEIKKO ITKI\u2026<\/strong>
Nuorena poikana, 1950-luvulla, yksi urheiluidoleistani oli olympiavoittaja Veikko Hakulinen. K\u00e4vin tuolloin mm. seuraamassa, Ounasvaaran talvikisoissa, Hakulisen, Eero Kolehmaisen ja Arvo Viitasen kamppailua 50 km:n hiihdossa. En tuolloin arvannut, ett\u00e4 my\u00f6hemmin meist\u00e4 tulisi hyv\u00e4t suunnistusyst\u00e4v\u00e4t. Veikkohan on l\u00e4hes noista ajoista ollut my\u00f6s intohimoinen suunnistaja, niin kes\u00e4ll\u00e4 kuin talvella. Hakulinen k\u00e4vi mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansainv\u00e4liss\u00e4 huippukisassa eli Forssan K\u00e4nnykk\u00e4kisoissa. Tunnetusti h\u00e4n oli suunnistuksessakin hyvin voitontahtoinen. Vuonna 1996 ko. kisat j\u00e4rjestettiin l\u00e4hes Forssan syd\u00e4mess\u00e4. Maasto oli polkurikas ulkoilumaasto. Veikko sekosi poluissa, pummasi ja j\u00e4i sarjansa viimeiseksi. Maalissa h\u00e4n oli \u201dtulta ja pippuria\u201d ja mm. lehtimiehet ja ratamestari kuulemassa. H\u00e4n tokaisi \u201dmit\u00e4 Te tuollaisia lasten ratoja teette aikuisille suunnistajille\u201d ja l\u00e4hti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vihaisena kotiin. N\u00e4in j\u00e4i Veikolta my\u00f6s saamatta Lounais-H\u00e4meen Rastin seuraviiri, jota tuolloin oli tapana jakaa vieraileville suunnistuksen maailmanmestareille, mutta poikkeuksellisesti my\u00f6s Hakuliselle, hiihdon maailmanmestarille, jonka suuri rakkaus oli siis my\u00f6s suunnistus. Seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4(1997) H\u00e4meen piirin keskimatkan mestaruuskisoissa Veikko tulee luokseni todeten itku kurkussa anteeksipyyt\u00e4en \u201dminua on koko talvi harmittanut k\u00e4yt\u00f6kseni viime vuoden K\u00e4nnykk\u00e4kisoissa. Olin typer\u00e4. Anteeksi.\u201d Muutaman sananvaihdon j\u00e4lkeen h\u00e4n kysyi, \u201dTimo, saanko min\u00e4 viel\u00e4 osallistua K\u00e4nnykk\u00e4kisoihin?\u201d Siihen min\u00e4, ett\u00e4 \u201dtottakai, olet l\u00e4mpim\u00e4sti tervetullut\u201d. Johon Veikko totesi, ett\u00e4 \u201dtosiasiassa olen jo kaksi viikkoa sitten ilmoittautunut kisoihinne\u201d. ..N\u00e4in Hakuliselle luovutettiin maailmanmestarin viirikin vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1997.11.04 JORMA OLLILA PELASTI K\u00c4NNYK\u00c4T SUUNNISTUKSELLE<\/strong>
Forssa K\u00e4nnykk\u00e4kisojen k\u00e4ynnistyess\u00e4, 1994, k\u00e4nnyk\u00e4t olivat viel\u00e4 hinnaltaan todella arvokkaita. Siit\u00e4p\u00e4 huipuille huippupalkinnot ja kv.huippukisoille(tavoite) nimi. L\u00e4hestyin jo hyviss\u00e4 ajoin 1997 syksyll\u00e4 Nokiaa tavoitteena merkitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6sopimus ja kymmenen huippuk\u00e4nnykk\u00e4\u00e4. Kyseisi\u00e4 asioita Nokian puolelta hoiteli piirip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Salon yksik\u00f6ss\u00e4. Alustukseksi muutama positiivinen sana Nokiasta, mink\u00e4laisesta tapahtumastamme on kyse ja mit\u00e4 Nokia saisi vastineeksi. Viikon kuluttua tuli kielteinen vastaus. Mietin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4; ei voi olla totta, ett\u00e4 Nokia kielt\u00e4ytyi t\u00e4llaisen tapahtuman sponsoroinnista. Nyt t\u00e4m\u00e4 katsotaan loppuun saakka! On l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 suoraan itse toimitusjohtaja Jorma Ollilaa. Mut hetkinen! Nyt ei kannata l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kirjallista anomus-\/markkinointikirjett\u00e4 Ollilan ty\u00f6paikalle. Sihteeri laittaa sen kuitenkin laatikkoon nimelt\u00e4 \u201dei kiireelliset\u201d. Kirje on l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 suoraan Jorman kotiin. Ongelma vain oli, ett\u00e4 Ollilan kotiosoite oli salainen. Monien kiertoteiden kautta sain kotiosoitteen selvitetyksi. Kirje postiin osuvin tekstein. … Ei mennyt montakaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun, kielteisen vastauksen antanut, vastaava p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 soitti; \u201dNokia tulee kisojenne sponsoriksi ehdottamallanne kahdella kommunikaattorilla, kahdeksalla (parhaalla) k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 ja kustantaa rintanumerot. Miten hoitelemme yhteisty\u00f6mme jatkotoimet?\u201d<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1999.08.09 ABERDEENIN LIIKENNEYMPYR\u00c4T EKSYTTIV\u00c4T<\/strong>
Olimme menossa, ryhm\u00e4n\u00e4, Skotlannin Rastiviikolle reitti\u00e4 Helsinki-Stavanger-Aberdeen-Aviemore\/Iweness. Kohdalleni sattui vuokra-automme kuskin rooli ja matkustajina Per-\u00c5ke ja Gun-Brit Mattsson Kemi\u00f6st\u00e4. Auton saanti oli normaalista poikkeava eli ei lentokent\u00e4lt\u00e4 vaan meid\u00e4t kuljetettiin l\u00e4hemm\u00e4ksi Aberdeenin keskustaa olevaan autovuokraamoon. Seurasin tiereitti\u00e4mme paluumatkaa (auton palautusta) ajatellen. Liikenneympyr\u00f6it\u00e4 oli useita ja niiss\u00e4 KUUSIKIN liittym\u00e4\u00e4. Puolentoista viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 palasimme seuraamasta MM-kisoja ja Rastiviikolta. P\u00e4\u00e4tin, ja tein my\u00f6s niin, ett\u00e4 ensin vien kyytil\u00e4iseni ja matkatavarat kent\u00e4lle lennon bookkausta varten, jonka j\u00e4lkeen autonpalautus. Luulin, ett\u00e4 osaan ajaa vuokraamoon, mutta toisin k\u00e4vi. Liikenneympyr\u00f6it\u00e4 tuli toisensa per\u00e4\u00e4n. Ajattelin….nyt t\u00e4st\u00e4 ja siell\u00e4 se vuokraamo on. Eip\u00e4 ollut…eik\u00e4 tuolla…eik\u00e4 tuolla. L\u00e4hdink\u00f6 liikenneympyr\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 liittym\u00e4st\u00e4. Vihdoin sain kyseisen vuokraamon n\u00e4kyviin, huh !, helpotti. Vastaus oli, ette ole ottaneet autoanne t\u00e4\u00e4lt\u00e4, se pit\u00e4\u00e4 palauttaa siihen toimistoomme, josta se on otettu. Ohjeiden j\u00e4lkeen ei muuta kuin uusi haku p\u00e4\u00e4lle. Aikaahan siin\u00e4kin meni niin, ett\u00e4 etsiskelyss\u00e4 kului kaikkiaan noin puolitoista tuntia, kunnes olin vuokraamon oikeassa toimistossa. Kun sitten aikanaan p\u00e4\u00e4sin lentokent\u00e4lle ja matkaselvitykseen virkailija totesi, ett\u00e4 koneenne l\u00e4hti puoli tuntia sitten, matkatavaranne otettiin ruumasta ja ovat tuossa. No, eih\u00e4n siin\u00e4 muuta kuin uuden lennon varaus seuraavaksi p\u00e4iv\u00e4ksi (onneksi sama lippu kelpasi) ja petipaikkaa hakemaan lentokentt\u00e4hotellista.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2000.01.04-05 VUORINEUVOS RYS\u00c4N P\u00c4\u00c4LT\u00c4<\/strong>
Timo Peltolan tuntevat kaikki paitsi upeana ihmisen\u00e4 my\u00f6s entisen\u00e4 huippusuunnistajana ja ikuisen intohimoisena kilpailijana. Milleniumin aikoihin veteraanien MM-kisat pidettiin Uuden Seelannin Fieldingiss\u00e4. Tuolloin Peltola toimi Huhtam\u00e4ki Oy:n toimitusjohtajana. Olimme aamulla ajamassa MM-pitk\u00e4n matkan karsintakisoihin. Jo kaukaa n\u00e4imme tien varressa poliisiauton ja henkil\u00f6auton. Ohiajaessamme h\u00e4mm\u00e4stykseksemme poliisiautossa istui Timo. Mit\u00e4 on tapahtunut? My\u00f6hemmin, kisapaikalla, selvisi, ett\u00e4 kysymys oli ylinopeudesta. Tapahtumaa kerratessaan Peltola totesi, ett\u00e4 olipa hyv\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtui t\u00e4\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 Suomessa. Suomessa todenn\u00e4k\u00f6isesti asia olisi ollut seuraavan p\u00e4iv\u00e4n iltap\u00e4iv\u00e4lehtien l\u00f6\u00f6peiss\u00e4 ja sakotkin aivan toista luokkaa.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2000.01.15 SYDNEY-BRISBANE IHMEELLINEN LAUKKUPOLKU<\/strong>
Milleniumin, 2000-luvun vaihtumisen, aikoihin olin kuutisen viikkoa Oceaniassa veteraanien MM-kisoissa ja useissa muissa suunnstuskisoissa. Etel\u00e4saarella irtaannuin ryhm\u00e4st\u00e4mme tavoitteena Nauru-valtio (Ko. Vierailu tosikolle tarpeellinen). Tuolloin sinne p\u00e4\u00e4si vain Australian Brisbanesta ja Filippiineilt\u00e4, joten ei muuta kuin Brisbaneen Sydneyn kautta. Minulla oli kaksi ruumalaukkua. Toista ei tullut nauhalta pitk\u00e4st\u00e4 odotuksesta huolimatta. Koneen vaihtov\u00e4li oli kolme tuntia. Nyt oli kiire kent\u00e4n selvityspisteeseen. Aikaa vieneist\u00e4 tutkimuksista huolimatta ei selvinnyt mit\u00e4\u00e4n. He sanoivat, ett\u00e4 mene, heti saavuttuasi, Brisbanen kent\u00e4n selvityspisteeseen ja kysy onko t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin jotain selvinnyt laukun osalta. Saavuttuani noudatin ohjetta heti. Asiaa tutkittuaan selvityspiste totesi, \u201dlaukkunne on Brisbanen majapaikassanne 20 km:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u201d. H\u00e4mm\u00e4stykseni oli suuri, miss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 se sinne on ehtinyt? N\u00e4in toimitaan Australiassa!<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2001.04.09-18 SUUNNISTAJIEN \u201dKUNINKAALLINEN\u201d KOHTELU KIINASSA<\/strong>
Pohjoismaista (ja Euroopasta) l\u00e4hti l\u00e4hes 300 suunnistajaa(olin ainut suomalainen) Yunnanin ensimm\u00e4iselle rastiviikolle Kiinaan suunnistuslegenda(ja Kiinan suunnistuksen k\u00e4ynnist\u00e4j\u00e4) J\u00f6rgen M\u00e5rtenssonin johdolla. Ensin suunnistimme yliopiston suunnistuskilpailun Pekingiss\u00e4, jonka j\u00e4lkeen lento rastiviikolle Kunmingiin, lounais-Kiinaan. Kuljimme niin Pekingiss\u00e4, Kunmingiss\u00e4 kuin Liangista Kunmingiin kuuden bussin \u201dkolonnassa\u201d. Kunmingista Liangiin lensimme. Kohtelu suunnistajille, oli ennenkokematonta. Kun bussimme liikkuivat, niin kaduilla kuin moottoriteill\u00e4, tarvittaessa muu liikenne pys\u00e4htyi(pys\u00e4ytettiin). Koneesta laskeuduimme, tai hotelliin astuimme, punaisille matoille ja molemmin puolin kukkaistytt\u00f6jen kuja. Upeat avajaiset (Rastiviikko osana Kunmingin kv. Turistifestivaalia), huippuna tunnin mittainen ilotulitus, jollaista ennakkoon en osannut kuvitellakaan. Joka ilta ylelliset illalliset runsaine ruokineen. Laskin, ett\u00e4 parhaimmillaan oli tarjolla 75 eri ruokalajia j\u00e4lkiruokineen ja kahvileipineen. Illallisille M\u00e5rtensson oli saanut jopa Yuannanin maakunnan korkeinta johtoa paikalle ja suunnistusta ylist\u00e4vi\u00e4 puheita pidettiin. Kisat olivat tietysti ensiluokkaisesti j\u00e4rjestetyt (p\u00e4\u00e4operoijana J\u00f6ggen tiimi).<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2006.06.18 SALO-JUKOLA JA JALAN LAAHAAMINEN<\/strong>
Pyrin ja p\u00e4\u00e4sin (63 v.), pitk\u00e4st\u00e4 aikaa, Jukolan ankkuriosuudelle Lounais-H\u00e4meen Rastin kolmos-joukkueeseen. Olihan sit\u00e4 jo seitsem\u00e4n vuotta totisesti, ymp\u00e4ri vuoden, treenattukin. Tosin oikea jalkap\u00f6yt\u00e4ni oli viimeksi viikkoa aiemmin vihoitellut uhkaavasti Suunto Gamesissa. Olin juossut reilun p\u00e4tk\u00e4n, l\u00e4ht\u00f6\u00f6n, soratiet\u00e4, josta jalkap\u00f6yt\u00e4ni ei tyk\u00e4nnyt. Yhteisl\u00e4ht\u00f6 sunnuntaiaamuna jylhiin Salo-Jukola maastoihin. Juoksu kulki, ik\u00e4isekseni ja tasollani. Suurien m\u00e4kien takana oli reitin \u201dk\u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4li\u201d, pituus linnuntiet\u00e4 2.2 km. Ei mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 suoraan eli kapuamaan isoja m\u00e4ki\u00e4 yl\u00f6s alas. Rastiviivan oikealta puolelta vie kohtalaisen suoraviivainen tie l\u00e4hes rastille. Valintani oli tie. Kauhistuksekseni tie oli p\u00e4\u00e4llystetty karkealla soralla l\u00e4hes koko matkan ja oikeassa jalkap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 se tuntui. Tien j\u00e4lkeen maastossa kipu \u201dhiivutti\u201d jalkap\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n, kunnes reilu nelj\u00e4 (4) kilometria ennen maalia ponnistuskyky h\u00e4ipyi t\u00e4ysin. Tuosta kohdasta maaliin jouduin \u201dlaahaamaan\u201d oikeata jalkaa pystym\u00e4tt\u00e4 sill\u00e4 yhteenk\u00e4\u00e4n juoksuponnistukseen, en edes mets\u00e4tiell\u00e4. Tuli kuitenkin hyv\u00e4ksytty suoritus, ilman suurempia pummeja ja nostin viel\u00e4 joukkueeni sijoitustakin. Tuosta ajankohdasta puolisen vuotta eteenp\u00e4in jokainen varovainen k\u00e4velykin oli kivulias. Vamma syntyi, pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 askelluksesta. V\u00e4liaikaisesti, 11 vuotta, sain jalan kilpailu- ja treenikuntoon kunnes Fin5:lla 2017 sama jalkap\u00f6yt\u00e4 meni taas, samalla tavalla sorassa, t\u00e4ysin toimimattomaksi. Magneettikuvassa selvisi, ett\u00e4 peronius previs- j\u00e4nne, joka vaikuttaa suoraan p\u00e4ki\u00e4\u00e4n ja varpaisiin, oli pahoin revennyt. Niin pahoin, ett\u00e4 my\u00f6hemmin Orava ei voinut en\u00e4\u00e4 parsia j\u00e4nnett\u00e4 kuntoon, vaan katkaisi sen, teki luuhun kaksi reik\u00e4\u00e4 ja toinen p\u00e4\u00e4 toiseen reik\u00e4\u00e4n ja toinen toiseen.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2007.11.05-08 MYRSKYENNUSTE, REDI JA APPELSIINLASTI<\/strong>
Olimme suunnistuslegenda Bengtssonin 40. H\u00f6st \u00d6st kilpailuturneella, paljolti Mustanmeren ymp\u00e4rist\u00f6n maissa Irania my\u00f6ten. Alun perin tarkoitus oli menn\u00e4 Georgiasta Ven\u00e4j\u00e4lle maitse. Ven\u00e4j\u00e4 oli kuitenkin sulkenut Georgia-rajansa, joten Peon piti ohjelmoida ko. Meno Turkista, Mustanmeren ylitys, Sotchiin. Ohjelman mukainen tarkoitus oli Batumin(Georgia) kisan j\u00e4lkeen, samana iltana, astua Mustanmeren laivaan Turkin Trabsonista kohti Sotchia. Batumissa saimme kuulla kovan myrskyennusteen Mustalle merelle tulevaksi y\u00f6ksi. T\u00e4ll\u00f6in Bengtssonille tuli kiire l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hotellit Trabsonista noin sadalle suunnistajalle. Asia hoitui hienosti. P\u00e4\u00e4simme laivamatkaan seuraavana iltana (6.11.) klo 21. Perill\u00e4, Sotchissa, olimme 7.11. klo 11. Laivaamme seisotettiin kuitenkin redill\u00e4 7.5 tuntia, jonka aikana kisat oli jo pidetty. P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme maihin saimme kuitenkin kiert\u00e4\u00e4 kaupunkiradan rastit omin nokkinemme pime\u00e4ss\u00e4. Oma episodinsa oli kaksi bussiamme. Ne olivat laivassa koko kannen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n appelsiinilastin piiritt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Niiden purkamisella ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan kiirett\u00e4. Rantautumisestamme kului viel\u00e4 8.5 tuntia kunnes bussimme vapautuivat piirityksest\u00e4 sataman maaper\u00e4lle. My\u00f6hemmin Suomessa luimme uutisista, ett\u00e4 Trabsonin y\u00f6ksi ennustettu myrsky oli tapahtunut kaksi vuorokautta ylityksemme j\u00e4lkeen. Uutisoinnin mukaan tuolloin mm. s\u00e4ili\u00f6alus katkesi kahtia, viidest\u00e4 kymmeneen laivaa upposi ja yli 2000 tonnia \u00f6ljy\u00e4 valui mereen.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2009.10.06 KAUKAINEN MM-STARTTI MEINASI KAATUA \u201dVARMAAN\u201d LENTOON<\/strong>
Kyseess\u00e4 oli omatoimimatka veteraanien MM-kisoihin Australian Sydneyhin, jonne l\u00e4hdimme avovaimoni kanssa. Lennon osalta olin hoitanut nettimatkatoimiston kautta kaikki asiapaperit, lentoyhti\u00f6n varausnumeroita my\u00f6ten, kuntoon, nettibookkausta lukuunottamatta. – Nyt en muista oliko se tuolloin viel\u00e4 edes mahdollista. Kun tulimme Helsinki-Vantaan lentoselvitykseen virkailija sanoi; ei Teill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varausta ole, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n paluulentoja!!! Min\u00e4 siihen, ett\u00e4 pakko on olla, kun meid\u00e4n lentoasiapaperit niin osoittavat. \u201dEi ole ja sit\u00e4 paitsi lennot ovat aikalailla t\u00e4ynn\u00e4\u201d. Valahdin siin\u00e4 paikassa j\u00e4hme\u00e4ksi. Sanoin, ett\u00e4 lentomme on nyt j\u00e4rjestytt\u00e4v\u00e4 keinolla mill\u00e4 tahansa, sill\u00e4 minulla on ensimm\u00e4inen MM-startti Sydneyss\u00e4 2 – 3 vuorokauden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Virkailija alkoi hommiin. Lentoyhti\u00f6mme oli Malesia Airlines. Aikaa kului, kului ja kului. Lopulta lennot j\u00e4rjestyiv\u00e4t Amsterdamin kautta Kuala Lumpuriin (kuten alun perinkin). Virkailija kehotti menem\u00e4\u00e4n Kuala Lumpurissa Malesia Airlinesin toimistoon selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jatko- ja paluulennot kuntoon. Teimme ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4. Loppujen lopuksi Lumpurissa, aamulla, j\u00e4rjestyiv\u00e4t kaikki lennot, paluulentoja my\u00f6ten, alkuper\u00e4isesti. Arvatkaa helpottiko? Ja sitten omatoimi sight seeingille p\u00e4iv\u00e4ksi Malesian p\u00e4\u00e4kaupungin keskustaan, sill\u00e4 lento Australiaan l\u00e4hti illalla.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2011.07.09 \u201dOLETTEKO TEKIN SILL\u00c4 RAPAKON MATKATOIMISTON MATKALLA?”<\/strong>
Vuoden 2011 veteraanien MM-kisat olivat Unkarin Pecsiss\u00e4. Olen usein j\u00e4rjest\u00e4nyt ymp\u00e4ri maailmaa kilpailumatkani omatoimimatkoina. Usein salolaisen, kaikkien tunteman Jaakko M\u00e4kisen, mutta erityisesti avovaimoni Anjan kanssa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa M\u00e4kinen p\u00e4\u00e4si vain osittaiselle matkalle, kun Anjani oli mukana. Jaska oli mukana menolennon, kisan aikaisen autokyydin ja majoituksen. Kun kisoista l\u00e4hd\u00f6n aika koitti, l\u00e4hdimme Anjani kanssa Unkarin kiertoajelulle, ja M\u00e4kinen l\u00e4hti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kohti lentokentt\u00e4\u00e4. Y\u00f6vyimme matkalla kohti Balaton-j\u00e4rve\u00e4. Saavuttuamme j\u00e4rvelle rannat ja hotellit olivat PULLOLLAAN lomalaisia ja turisteja. Samoin tienvarret autoja. Kuulemma mm. saksalaisille haluttu vapaa-ajan kohde. Mutta suomalaisia ei miss\u00e4\u00e4n, ei matkan varrella eik\u00e4 perill\u00e4 Balatonilla. My\u00f6hemmin rohkenimme uimaan. Kahluumatka, matalaa, oli pitk\u00e4. Paljon v\u00e4ke\u00e4 vedess\u00e4kin ja vieraita kieli\u00e4. Jonkun ajan kuluttua kuulimme et\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4, vedess\u00e4 ja ihmispaljoudessa, suomen kielt\u00e4. Pakkohan meid\u00e4n oli ilmaista itsemme ja vaihtaa muutama sana. Lopuksi naiset (eiv\u00e4t olleet suunnistajia) kysyiv\u00e4t, \u201doletteko Tekin sill\u00e4 Rapakon matkatoimiston matkalla?\u201d H\u00e4mm\u00e4styksemme oli suuri. Naiset olivat edellisen\u00e4 iltana olleet pubissa, siis Pecsiss\u00e4 200 km:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4, jossa er\u00e4s mies (herra M\u00e4kinen) heid\u00e4n seuranaan oli kertonut olevansa \u201dRapakon matkatoimiston matkalla\u201d. Mutta miten heille v\u00e4l\u00e4hti p\u00e4\u00e4h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 kysymys juuri meille muutaman lauseen keskustelussa ??? N\u00e4in \u201dainoat\u201d suomalaiset tuhansien ihmisten joukossa… eiv\u00e4tk\u00e4 olleet edes suunnistajia.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2012.11.04 SOUTHAMPTONIN KISAMAASTOSSA \u201dTULVA\u201d<\/strong>
Olimme Brittein saarten kilpailukiertueella. Saavuimme Irlannista Englannin Southamptoniin, jossa sunnuntaina suuret kv. Kisat, osanottajia yli tuhat (1000)!. Vett\u00e4 sateli ja my\u00f6hemmin selvisi, ett\u00e4 seudulla oli satanut rankasti useamman p\u00e4iv\u00e4n. Kisapaikalla normaalit toimet ja verryttelyt, my\u00f6s l\u00e4ht\u00f6paikalle menness\u00e4. L\u00e4ht\u00f6paikalla edelleen sateli, mutta ei mitenk\u00e4\u00e4n paljon. V\u00e4ke\u00e4 kertyi. Eka l\u00e4ht\u00f6 l\u00e4hestyi. J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ilmoittivat, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6aikaa siirret\u00e4\u00e4n 10 min. Kun H-hetki l\u00e4hestyi, j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ilmoittivat, ett\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6aikaa viel\u00e4 10 min. Kun toinen H-hetki l\u00e4hestyi, j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ilmoittivat, ett\u00e4 kisat perutaan purojen tulvimisen takia huomioiden nuorimmat suunnistajat. Enp\u00e4 ollut t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 ennen kokenut, ett\u00e4 suuren kisan osanottajat ovat l\u00e4ht\u00f6paikalla ja kisat perutaan. Otin telineest\u00e4 oman sarjani kartan ja l\u00e4hdin harjoitusmieless\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n rataani. Maastossa k\u00e4sitykseni kisan peruuttamisesta olivat ristiriitaiset. Purot tosin virtasivat vauhdilla, mutta ne eiv\u00e4t olleet leve\u00e4t…. Pienimpi\u00e4 suunnistajia ajatellen ehk\u00e4 ok, mutta tuhatkunta suunnistajaa l\u00e4hti kotiin \u201dilman\u201d kilpailua. Mielest\u00e4ni oikea ratkaisu olisi ollut karsia kisasta vain riskisarjat.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2014.03.08 SUURL\u00c4HETTIL\u00c4\u00c4N \u201dKUTSUILLA\u201d<\/strong>
Oli kysymyksess\u00e4 kaksip\u00e4iv\u00e4isten Israelin mestaruuskilpailujen (osanottajia yli 500) palkintojenjako. Seremonia oli kaikin puolin juhlava. Voitin H65 sarjan. Hyviss\u00e4 ajoin palkintojenjako- juhlallisuuksia odotellessa tuli Tsekin suurl\u00e4hetyst\u00f6n henkil\u00f6 luokseni ja kertoi paikalla olevan Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n, Leena-Kaisa Mikkolan, haluavan tavata ja jutella kanssani. Vastasin, \u201dkiitos, kerro, ett\u00e4 tulen palkintojen jaon j\u00e4lkeen\u201d. Seisoessani korkeimmalla pallilla suurl\u00e4hettil\u00e4s tuli onnittelemaan minua. Seremonian j\u00e4lkeen Tsekin l\u00e4hetyst\u00f6henkil\u00f6 tuli muistuttamaan kutsusta uudelleen. L\u00e4hdimme ilomielin Anjani kanssa suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4mme \u201dkutsuille\u201d. Siin\u00e4 aikamme juttelimme h\u00e4nen kanssaan niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4. Ilo oli molemmin puolinen. Suurl\u00e4hettil\u00e4s oli kiinnostunut kovastikin n\u00e4ist\u00e4 kisoista, vaikka niihin osallistui vain kaksi suunnistajaa Suomesta.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/p>\n\n\n\n

2014.10.28 K\u00c4DET RISTIIN TOKA KERRAN<\/strong>
Olimme Peo Bengtssonin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kilpailuturneella (itse E-A:ssa toisen kerran) Etel\u00e4-Amerikan viidess\u00e4 valtiossa p\u00e4\u00e4t\u00e4ht\u00e4imen\u00e4 veteraanien MM-kisat Brasilian Porto Alegressa. Lensimme Chilen Santiagosta Argentiinan Buenos Airesiin. Lennon loppuosassa taivas oli tulimeren\u00e4 yli 40 minuuttia. N\u00e4kym\u00e4 oli maalaispojille, M\u00e4kisen Jaskalle ja minulle, hurja sill\u00e4 lentokoneen kaikki avoimet ikkunat kertoivat \u201dtulisen\u201d ilmatilan eli t\u00e4ydellisen salamoinnin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n totaalisesti konetta. Pitk\u00e4kestoinen, koko taivaan kattava ja \u201dikuisesti jatkuva\u201d salamointi ei tehnyt loppua. Me pelk\u00e4simme totisesti. L\u00e4hellek\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista emme olleet kokeneet ennen. Miten kone voi t\u00e4llaisesta selvit\u00e4? K\u00e4vin el\u00e4m\u00e4nkaareni l\u00e4pi, k\u00e4det ristiin, l\u00e4heisten muistaminen, anteeksipyynn\u00f6t ja valmis \u201dl\u00e4ht\u00f6\u00f6n\u201d t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Laskeuduttuamme Buenos Airesin kent\u00e4lle kauhistelin tilannetta er\u00e4\u00e4lle argentiinalaiselle. H\u00e4n vain kohautti olkap\u00e4it\u00e4\u00e4n ja totesi, ett\u00e4 n\u00e4in joskus sattuu. My\u00f6hemmin itsekin selvitin netist\u00e4, ett\u00e4 nykyisiss\u00e4 matkustajakoneissa on turvallinen salamasuojaus.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2015.11.02 K\u00c4DET RISTIIN KOLMANNEN KERRAN<\/strong>
Olimme Bengtssonin H\u00f6st \u00d6st-kisaturneella. T\u00e4ll\u00e4 kertaa L\u00e4nsi-Euroopassa. Edellisen\u00e4 iltana olimme palanneet Andorran kilpailusta Barcelonaan, jossa y\u00f6vyimme. Muuten Andorraa edelsi suurehkot Barcelonan kaksip\u00e4iv\u00e4iset kilpailut l\u00e4hell\u00e4 my\u00f6hemmin tapahtunutta tuhoisaa terroristipaikkaa. Odotimme y\u00f6laivan l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Mallorcalle, jossa oli tarkoitus suunnistaa kahdet kilpailut. Jo satamassa tuntui myrsky niin kovalta, ett\u00e4 ep\u00e4ilin; tokkopa laiva l\u00e4htee liikkeelle t\u00e4ll\u00e4 kelill\u00e4. Kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6\u00e4 valmisteleva toimenpide ei sit\u00e4 osoittanut, p\u00e4invastoin. Klo 22 aikoihin koitti liikkeellel\u00e4ht\u00f6. Matkakaverini, Jaakko M\u00e4kisen, ja minun hytti sijaitsi kolmannessa kerroksessa veden pinnan alapuolella. Laiva(autolautta), joka ei ollut pieni, keikkui todella suurin liikkein laidasta laitaan. Pelko valtasi meid\u00e4t. Jaskakin l\u00e4hti jo varoksi katsomaan pakotiet\u00e4 uppoamisen varalle. Yritin estell\u00e4 sanomalla, turha toivo, jos paatti kaatuu, ja t\u00e4ll\u00e4 menolla se kaatuu, olemme varmassa loukussa, pakoon ei p\u00e4\u00e4se. Tilanne pakotti jo kolmannen kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6selvityksen yl\u00e4kerran ja itseni kanssa. Rauhoituin siit\u00e4 kummasti ja tasapaino t\u00e4ytti olotilani.
No ei sit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4 tullut viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa. Kisat suunnistettiin Mallorcallakin ja el\u00e4m\u00e4 jatkuu… n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti laivan kapteeni oli ohjannut autolauttaansa muutaman kerran aiemminkin t\u00e4llaisessa, \u201dvarmassa kaatumis\u201ds\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2018.12.08 KENT\u00c4N VAIHTO NEW YORKISSA TOI BONUSTA<\/strong>
Olin palaamassa V\u00e4li-Amerikan suunnistusturneelta, omatoimisesti, Jamaican Montego Bayst\u00e4 New Yorkin\/Frankfurtin kautta Helsinkiin. Edullinen lento edellytti New Yorkissa kent\u00e4n vaihtoa Newarkista J.F.Kennedyn kent\u00e4lle. Kenttien v\u00e4li l\u00e4hes 50 km. Kent\u00e4n vaihtoa varten olin kotona tilannut shuttle-kuljetuksen, joten siirtyminen piti hoitua helposti. Lentojen v\u00e4li oli nelj\u00e4 ja puoli tuntia. Newarkin kent\u00e4lle tultuani menin odottelemaan kuljetustani ao.pisteeseen. Aikaa kului ja kuljetustani ei kuulunut. Toivo p\u00e4\u00e4semisest\u00e4 seuraavalle lennolle alkoi hiipua.Vihdoin \u201dpommitusten\u201d j\u00e4lkeen kuljetus ilmestyi yli kaksi tuntia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Onneksi kuljettajaksi sattui taitava musta mies. Suurissa ruuhkissa h\u00e4n l\u00f6ysi aina oikeat ja sujuvat v\u00e4yl\u00e4t. N\u00e4in ehdimme J.F.K.-kent\u00e4lle tuntia ennen, selvitykset sujuivat ja olin portilla hyviss\u00e4 ajoin. Kun portin piti avautua koneeseen hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulutettiin, ett\u00e4 koneeseen p\u00e4\u00e4sy siirtyy 10 minuuttia. Pitk\u00e4n tovin j\u00e4lkeen toiset 10 minuuttia ja viel\u00e4 puolen tunnin odotus. \u201dEp\u00e4ill\u00e4\u00e4n teknist\u00e4 vikaa\u201d. Yli tunti portin aikatauluavauksesta kuulutus kertoi, ett\u00e4 lentokone ei l\u00e4hde, matkustajat, n. 250, siirret\u00e4\u00e4n busseilla hotelliin y\u00f6ksi. Ihmeen nopeasti j\u00e4rjestyiv\u00e4t bussit ja hotelli isolle matkustajaryhm\u00e4lle kohteena Mariott-ketjun(4000 hotellia ymp\u00e4ri maailman) hotelli noin 25 km:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Yhdeks\u00e4n tunnin makoisat unet, runsas bufee-aamiainen kaurapuuroineen. Voiko parempaa toivoa. Aamulla klo 11 bussit lentokent\u00e4lle, uudet lentovaraukset Helsinkiin ja l\u00e4hes heti Munchenista jatkolennolle kotimaahan. Lis\u00e4bonuksena korvausanomus lentoyhti\u00f6lle (Lufthansa) peruutuslennosta. Loppujen lopuksi edullinen lento, Hki-Panama City, Montego Bay-Hki, eli 390 euroa.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2019.04.09 HAKU-VEIKKO JA VOITON T\u00c4RKEYS<\/strong>
Aikaisemmin kirjoitin suuresta urheilijasta, olympiavoittajasta (jo v.1952), vaatimattomasta ja miellytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ihmisest\u00e4, joka rakasti suuresti my\u00f6s suunnistusta niin talvella kuin kes\u00e4ll\u00e4kin, Veikko Hakulisesta. Monien vuosien aikana Veikon kilpaillessa suunnistuksen vanhemmissa ik\u00e4sarjoissa h\u00e4n osoitti kuinka t\u00e4rke\u00e4 voitto, viel\u00e4 vanhempanakin, oli h\u00e4nelle. Johdonmukaiseksi yleisvaikutelmaksi vuosien saatossa j\u00e4i, ett\u00e4 jos h\u00e4n voitti suunnistuskisan(pienenkin) h\u00e4n aina odotti, jopa kaksikin tuntia, palkintojen jakoa eli palkintopallia. Sen sijaan, jos Haku-Veikko j\u00e4i toiseksi tai huonommille sijoille h\u00e4n l\u00e4hti normaalisti \u00e4kki\u00e4 kisapaikalta kotiin.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2020.09. 13   YLL\u00c4TIN ITSENI<\/strong>
Kuten aiemmin olen todennut, olen lahjaton suunnistaja. Siin\u00e4 mieless\u00e4 SM-pitk\u00e4n matkan j\u00e4lkeen, Siikaisissa, tuli ajatuksiini, ett\u00e4 min\u00e4h\u00e4n pystyin keskittym\u00e4\u00e4n totaalisesti suunnistukseen \u201dl\u00e4heisest\u00e4\u201d kaverista huolimatta. Rastien 3\u20134 v\u00e4lill\u00e4 kuulin, kun joku juoksi takanani. Jatkoin suunnistusta \u201dnen\u00e4 kartassa\u201d. Leimaukset ja matka jatkui vauhdikkaasti. Takanani kaverin hengitys ja risu\u00e4\u00e4net kuuluivat. L\u00e4hestyin 6. rastin rastipistett\u00e4. H\u00e4tk\u00e4hdin ja \u201dm\u00f6l\u00e4hdin\u201d, eik\u00f6 rasti olekaan t\u00e4ss\u00e4. Kaveri \u00e4l\u00e4hti takanani. No olihan se (rasti) siin\u00e4 hiukan edess\u00e4. N\u00e4in jatkoin, keskittyen tarkkaan suunnistukseen, viimeiselle rastille saakka (kaveri koko ajan kannoilla) ja viel\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4 viitoitusta maaliin ja polvilleni. Maalissakaan en jaksanut keskitty\u00e4, kuka oli per\u00e4ss\u00e4ni? Vasta kilpailun j\u00e4rjest\u00e4jien kisakuvista tuli silmiini \u201dletkajuoksu\u201d pellolta, josta per\u00e4ss\u00e4juoksija selvisi… Totaali keskittyminen kannatti, SM-pronssia tuli, 61 osanottajan sarjassa.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2022.08.15-16 KORONA KAATOI OSALTANI\u00a0 MM-PITK\u00c4N MATKAN<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Italiassa oli vuoden 2020 alkupuolella Euroopan korona-pommi, josta sairaalat\/l\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat pahassa kaaoksessa Vaikka veteraanien MM-keskus Vieste sijaitseekin keski-Italiassa kyll\u00e4 korona vahvasti ulottui sinnekin ja italialaiset eiv\u00e4t maskeista v\u00e4litt\u00e4neet!<\/p>\n\n\n\n

MM-keskimatkan iltana aloin tuntea pahoinvointia. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (v\u00e4lip\u00e4iv\u00e4) olo vain heikkeni ja kun erehdyin kertomaan asiasta hotellimme is\u00e4nn\u00e4lle, h\u00e4n hoiti ambulanssimiehet huoneeseeni (ollen itse paikalla) korona-pelossa. Kun l\u00e4\u00e4kint\u00e4miesten korona-ep\u00e4ilykset olivat vahvoja he hotellin johtajan tukemana \u201dm\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t\u201d heti seuraavana aamuna minut l\u00e4hiapteekkiin viralliseen koronatestiin. Tulos… korona. Kun palatessani menin kertomaan tuloksen hotellin omistajalle, h\u00e4n tiukkana alkoi h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 minua heti (klo 11) hotellistaan. Samanlainen hotellih\u00e4\u00e4t\u00f6 kohtasi, samanaikaisesti, muutamaa muuta suunnistajaa ryhm\u00e4st\u00e4mme toisista hotelleista.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4\u00e4n majoituspaikka ei sallinut korona-tartuttajia. Kun samanaikaisesti sanottiin, ett\u00e4 korona-henkil\u00f6 ei saa poistua Italiasta viikkoon, her\u00e4si kysymys kadullako y\u00f6t\u00e4? P\u00e4\u00e4timme, 4\u20135 suomalaista, l\u00e4hte\u00e4 pikimmiten Rooman (meille varattuun) lentokentt\u00e4hotelliin bussilla, junalla ja lopuksi taksilla.<\/p>\n\n\n\n

Jo Viestest\u00e4 l\u00e4htiess\u00e4mme er\u00e4s suunnistaja sanoi, ett\u00e4 Italia ei tarkista maastapoistuvia koronan osalta rajallaan, joten voimme hyvin astua varaamaamme lentoon seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. N\u00e4in teimme ja kotona olimme ajallaan.<\/p>\n\n\n\n

Pahinta kaikessa kuitenkin oli, ett\u00e4 korona esti osallistumasta MM-pitk\u00e4lle matkalle.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2023.08.12 SAIRAALASTA MM-HOPEALLE<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yli 20 vuotta on tullut treenatuksi t\u00e4ysill\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden i\u00e4n ja sairauksien sallimissa rajoissa. Edess\u00e4 veteraanien MM-kisojen, Slovakian Kosicessa, ensimm\u00e4inen startti, mielimatkani sprintin karsinta A-finaaliin. Jo verrytelless\u00e4 tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 \u201dtipahdanko jaloiltani\u201d. Kohta startin j\u00e4lkeen alkoi yh\u00e4 tiiviimmin tuntua, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 jaloilla en taida maaliin selvit\u00e4. Juoksua oli pakko hellitt\u00e4\u00e4 ja keskitty\u00e4 pystyss\u00e4 pysymiseen\u2026 vai rojahdanko? Maaliin p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni jalat pettiv\u00e4t ja sen j\u00e4lkeen en yl\u00f6s p\u00e4\u00e4ssyt. Auttajia tuli pikimmiten, samoin ambulanssi. Jonkin aikaa miehet tutkivat, kunnes totesivat viev\u00e4ns\u00e4 minut sairaalaan tarkempiin lis\u00e4tutkimuksiin. Sairaalassa monet, huolelliset, tutkimukset magneettikuvauksia my\u00f6ten, kestiv\u00e4t kuusi(6) tuntia. Lopputoteamus; verenpaineeni olivat niin alhaiset, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 ei saanut riitt\u00e4v\u00e4sti verta, jonka seurauksena vakavat tasapaino-\/jalkojen kantokykyh\u00e4iri\u00f6t. Parin p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 palauduin \u201dh\u00e4iri\u00f6st\u00e4\u201d t\u00e4ydellisesti ja viimeisen p\u00e4iv\u00e4n MM-pitk\u00e4n matkan finaalissa jo tuloksena, minulle upea, MM-hopeamitali.<\/p>\n\n\n\n

——-<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ps. T\u00e4ss\u00e4 suunnistusreissuilta, mutta on niit\u00e4 erikoisia sattumuksia tapahtunut muillakin maailman ymp\u00e4ri -reissuillani.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":17,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4703","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4703"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4946,"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4703\/revisions\/4946"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/17"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/timorapakko.com\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}